Sieluni hymyt- haaste

Moi!

Meikäläistä heitettiin taas haasteella, mikä on tosi kiva juttu! :)

Sain siis Sieluni hymyt- haasteen Katosin kirjamaailmaan-blogista, kiitos sinulle <3!
Sieluni hymyt-haaste on alunperin Iltatähden syttyessä- blogista.

Mutta nyt itse asiaan.
Tässä on haasteen ohjeet Iltatähden syttyessä -blogista:

"Listaa ne pienet ja miksei suuretkin asiat, jotka tekevät juuri sinut onnelliseksi, jaa blogissasi tai muualla somessa ja lähde jakamaan hyvää mieltä eteenpäin haastamalla muutkin miettimään syitä olla onnellinen."

Onnesta kippuralle vetää ainakin seuraavat asiat:

• Kun saat valmiiksi tehtävän (esseen, kotiläksyt, koulun esittelytilaisuuksissa lukionpisteellä seisomisen, kokeen valmiiksi saaminen...) ja voit vain katsoa päätökseen saatettua operaatiota ylpeänä siitä, että olet antanut parhaasi ja voit vaihtaa vapaalle.
• Opiskelu, vaikka se on rankkaa ja voimia vievää, mutta onhan se nyt hyvänen aika antoisaa. Lukioelämä on laiffii vaikka elämä näyttäytyyki vaan kerran viikossa nuortenilloissa ;) :D
• Ystävät <3 rankka menneisyys tällä saralla on opettanu rakastamaan nykyisiä niin että sattuu. <3
• Musiikki. AINA löytyy sopivia lyriikoita tilanteeseen ku tilanteeseen. Ja sillon ku ei tarvi sanoja nii on istrumentaali musiikki.
• Koti. Turvasatama. Tätä ei tarvi ees selittää :,)
• Rauha ja hiljaisuus. Tätä tarvitaan vähintään tunti joka päivä, että akut latautuu.
• Kirjat. Miksi elää vaan yks elämä kun voi elää monta? :)
• Usko. Mun elämäni suurimpia kulmakiviä. Mikä muka on parempi perusta rakentaa kestävää elämää ku Jeesus Kristus?
• Opiskelukaverin hymy
• Parhaan ystävän halaus
• Kirje. Ihan oikea, käsin kirjoitettu kirje.
• Itkeminen ja nauraminen. Molemmat on niin puhdistavia :)
• Stressaava tilanne on ohi. (koulun esittely yms. sosiaaliset tilanteet vähänkään vieraampien ihmisten kanssa)
• Järjestys ja aikataulu :D
• Vesisade. Sellanen kunnon rankkasade.
• Pannukakku yms. makeet leivonnaiset.
• Aforismit
• Oma sänky!

Eiköhän tässä alakki olla jo asioita jotka on ehottomia henkireikiä arjessa. :)

Haastaa en voi ketään, ku seuraajia on melko vähän. Kirja postausta tulee taas jossain välissä.

Kiitos vielä haasteesta. Välillä on hyvä miettiä asioita joista oikeasti tulee onnelliseksi! <3

Ja koska aforismit mainitsin niin tässä yksi suosikeistani:

Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa ei voi olla kovin vaarallinen!

-Pikku Myy

Minä, Katariina & Me, keisarinna

Helou!

Nyt ajattelin kirjoittaa parista historiallisesta romaanista, jotka kertovat Venäjän keisarinna Katariina II:n (1729-1796) elämästä. Jos lyödään ensimmäisenä kaikki faktat pöytään niin:

• Katariina II (tai myöhemmin myös Katariina suuri) hallitsi Venäjää vuodesta 1762 vuoteen 1796.
• Katariinaa edelsi hänen miehensä Pietari III, joka hallitsi vuonna 1762, mutta vain kuusi kuukautta.
• Katariinalla oli kaksi poikaa Paavali ja Aleksei, joista kumpikaan ei ollut Pietarin. Lisäksi hänellä oli tyttö, Anna, joka kuoli lapsena, eikä Pietari ollut hänenkään isänsä.

Ja nyt kirjoihin!

Teokset Minä, Katariina ja Me, keisarinna on kirjoittanut Laila Hirvisaari. Ensimmäinen kirja alkaa Katariinan lapsuudesta Saksassa, kodissaan Stettinissä, jolloin Katariinaa kutsuttiin vielä Sofiaksi ja hän oli uskonnoltaan luterilainen. Neljätoista vuotiaana hänet kuljetettiin Venäjälle, tulevan sulhasensa Pietari III luokse. Pietarin nimi oli tuolloin vielä Karl Peter Ulrich ja hänenkin uskontosa oli luterilaisuus.
Sofian ja Karlin avioitumista edelsi ortodoksiski kääntyminen, jolloin Sofia sai nimekseen Jekaterina Aleksejevna, tuttavallisemmin siis Katariina ja Karl Pietari. Katariina ja Pietari vihittiin kun Katariina oli 16 vuotias ja Pietari 17.

Häiden jälkeen ilmeni, että Pietari oli kykenemätön saamaan lapsia, ja lopulta silloinen hallitsija Elisabet määräsi Sergei Saltykovin siittämään keisariperheelle kruununperijä. Salassa tietenkin.

Elisabetin kuoltua Pietari nousi valtaistuimelle ja kerkesi sotkea koko Venäjän kuudessa kuukaudessa. Hän aikoi laitattaa vaimonsa luostariin. Häntä pidettiin yleisesti kykenemättömänä hallitsemaan Venäjää ja lopulta Katariina kaappasi vallan itselleen ja kruunasi itsensä keisarinnaksi.
Pietari vangittiin ja vietiin maatilalle lähelle Pietarhovia. Myöhemmin hänet todennäköisesti kuristettiin kuoliaaksi.
Seuraavassa kirjassa Katariinan elämä jatkuu siitä mihin se ensimmäisessä jäi.

Mielestäni kirjat olivat todella hyviä. Ne kuvasivat Venäjän hovielämän loistoa ja toi henkilöt lähelle lukijaa. Tuntuu hassulta lukea netistä Katariinasta ja hänen historiaansa liittyvistä henkilöistä, koska tuntuu siltä että tuntisi kaikki henkilökohtaisesti.
Suosittelen ehdottomasti jos historia yhdestä maailman vaikutusvaltaisimmasta naisesta ja Venäjän historiasta kiinnostaa!