Nälkäpeli (Suzanne Collins)

Nälkäpeli. Kirja josta kaikki ovat kuulleet. Jopa minä ja sen takia en ole kirjaan aikaisemmin tarttunutkaan. Mutta romantikko kun olen, niin pinterestiä selaillessani löysin kuvan nälkäpeliin liittyen, jossa olivat Katniss, Peeta ja Gale. Tarkkaan en muista millainen kuva oli, mutta muistan että se tyydytti romantiikan nälkääni ja arvatkaahan kahdesti lisäsinkö samantien Nälkäpelit lukulistaani! No, koulun takia en kauheasti ehdi kirjastoa kuluttaa enkä ole kerennyt lainaamaan mitään kirjoja tai lukemaan edes joululahja kirjojani ja Nälkäpelin lukeminen on lykkääntynyt ja lykkääntynyt.
Sitten! AI3 kurssi alkoi ja luettavaksi piti valita kirja, josta on tehty elokuva ja vihdoinkin oli Nälkäpelin aika!

Nälkäpeli on Suzanne Collinsin kirjoittama romaani, jolla on kaksi jatko-osaa. (Vihanliekit ja Matkijanärhi) Ihastuin jo ensimmäisten sivujen aikana ihanaan päähenkilöön Katniss Everdeeniin ja hieman myöhemmin vielä ihanampaan Peeta Mellarkiin. Lisäksi sydämeni vei edellisten lisäksi ihana Rue.

Lempihenkilöistäni hieman lisää. Yritän olla spoilaamatta :)

Katniss Everdeen, 16: Katniss on rohkea, sitkeä ja voimakas tahtoinen nuori. Kuten kirjan takatekstissäkin kerrotaa, tyttö ilmoittautuu nälkäpeliin siskonsa Primin sijasta. Pidin Katnissista erittäin paljon. Hän oli sellainen päähenkilö, joita yleensä ihailen. Itseasiassa (älkää tuomitko :D) mutta löysin jopa joitain yhtäläisyyksiä Tähtien sodan prinsessa Leian ja Katnissin välillä. Molemmat ovat itsenäisiä ja tulevat toimeen ilman miehistä tukea. Oikeastaan miehet ehkä jopa ovat heidän tiellään? Toisaalta molemmista löytyy pehmeämpi puoli jopa kaksilahkeisia kohtaan :)

Peeta Mellark, 16: Tässä on yksi monistamonista ihastuksistani kirjoista. (Peeta kelpaa hyvin Gilbertin, Teddyn, Obi-Wanin, Hanin, Luken, Nikon... jatkoksi :D) Leipäpoika ei ehkä ole ihan sitä mitä itse pojista etsin ja kaipaan, mutta silti aivan kamalan hellyyttävä ja ihana. Peeta on rehellinen, avoin ja voimakas. Pienestä pitäen Katnissia ihaillut Peeta kokee nälkäpelin kauheimpana asiana, mitä hänelle voi tapahtua, sillä hänen on tapettava Katniss, jotta itse selviäisi hengissä. Onko rakkaus siis tuhoon tuomittua?

Gale Hawthorne, 17: Katnissin paras ystävä, metsästystoveri ehkä jopa ihastus? Tai sitten Katniss on Galen ihastus :D anyway Galesta en pitänyt niin paljon kuin muista hahmoista. Voi johtua siitä ettei Gale edes saanut niin paljon huomiota kuin muut henkilöt. Galesta sai kuitenkin jonkinlaisen käsityksen. Pidän häntä reiluna, äkkipikaisena ja jopa hieman katkerana. Älkää ymmärtäkö viimeista kohtaa väärin. Gale oli mukava, mutta katkera nälkäpelistä, perheensä kohtalosta ja ruuan puutteesta. Hänen on Katnissin tavoin huolehdittava perheestään. Molemmat ovat itseasiassa huolehtineet perheistään jo kauan.

Rue : tribuutti vyöhykkeeltä 11. Pieni ja hento tyttö, jolla on ilmiömäinen kyky tunnistaa syötäväksi kelpaavat kasvit. Tyttö selviytyy nälkäpelissä pitkään nopeutensa ja puissahyppelytaitonsa ansiosta. Rue ja Katniss liittoutuvat nälkäpelin aikana, vaikka tietävät että toisen on kuoltava että itse loppujen lopuksi selviää hengissä. Rue oli mielestäni yksi kirjan parhaimpia hahmoja herkkyytensä ja yksinkertaisesti suloisuutensa takia.

Kerron nyt hieman juonesta. Panem on maa, joka on jaettu kahteentoista vyöhykkeesseen. Oikeastaan vyöhykkeitä on kolmetoista, mutta kolmastoista on tuhottu. Varoitukseksi muille vyöhykkeille kehitettiin nälkäpeli. Jokaiselta vyöhykkeeltä valitaan joka vuosi kaksi nuorta osallistujaa, tribuutteja. Tyttö ja poika. Sitten molemmat matkaavat Capitoliin valmistautumaan peliin ja hankkimaan sponsoreita. Kun peli alkaa, ainoa tavoite on olla viimeisenä hengissä.

Pidin kirjasta aivan suunnattoman paljon! Kyynelet valuivat poskille tai ainakin polttelivat silmäkulmissa moneenkin kertaan, pelko kouraisi jossain syvällä ja onnellinen hymy levisi kasvoille. Useammin kuin kerran. Suosittelen kirjaa ihan oikeasti, jos et ole vielä lukenut! Kirja on ehdottomasti huomionsa ansainnut!!

Kotiopettajattaren romaani (Charlotte Bronté)

Tervehdys piiitkästä aikaa!

Postauksia tullee aika  harvassa, mutta toisaalta kirjottelen ku aikaa ja kiinnostusta löytyy. :)

 Mulla on sellasia aiheita joista haluan teille kirjottaa vaikka kuin palijo, mutta yritän nytten valita sellasen aiheen josta riittäis juttua :)

Jos menis asiaan. Voisin kirjottaa nyt toisesta kirjasta jota luin kirjavertailuun ÄI2 kurssille. Kirja oli nimeltään Kotiopettajattaren romaani ja kirjailija on ihana Charlotte Bronté. Sivumäärä oli jossain viidensadan kieppeillä, mutta tarkkaa määrää en muista, koska kirja on palautettu pari viikkoa sitten.

Kirja kertoi nuoresta Jane Eyrestä, josta on pienenä tullut orpo ja joka asuu sukulaistensa luona. Hänen tätinsä vihaa häntä ja hänen serkkunsa vihaavat häntä. Isän puolelta ei ole sukulaisia ja äidin puolen sukulaiset ovat hirviöitä. Tyypillinen asettelu pienelle orvolle tyttölapselle.

Jane laitetaan sisäoppilaitokseen 10 vuotiaana, sillä hänen tätinsä ei kestä tyttöä saman katon alla. Jane on innoissaan sillä kouluun hän on aina halunnut. Jane opiskelee koulussa ahkerasti ja opettaa koulussa vielä muutaman vuoden ennen maailmalle lähtöään.

Kyllästyttyään Jane hakee kotiopettajattaren paikkaa ja pääsee ihanaan Thornfield parkiin opettamaan pientä Adelea. Mitä Thornfieldissä alkaa tapahtua? Sen saatte itse lukea :D

Pidin Kotiopettajattaren romaanista tosi paljon. Olin lukenut AI1 kurssille Jane Austenin Kasvattitytön tarinan, joka oli mielestäni aika huono ja jotenkin yhdistin huonon lukukokemuksen myös Kotiopettajattaren romaaniin, joten yllätyin positiivisesti. Pidin Janen luonteesta ja tarkasta kyvystä havainnoida ympäristöään. Janesta löytyi myös tahdon lujuutta jota en ensivaikutelmasta osannut odottaa. Eli Jane ei olekkaan niin mustavalkoinen hahmo kuin kuvaukseni ehkä antaa odottaa ;) juoni oli sopivan yllättävä ja käänteet sattuivat sopiviin kohtiin. Dramatiikkaa ei puuttunut ja mitäpä romaani muka olisi ilman romantiikkaa, jolla Kotiopettajattaren romaani oli höystetty.

Arvioksi annan 4/5
perustelu: kirja oli loistava, kuten edellä kerron, mutta jotakin jäi puuttumaan. Loppua olisi ehkä voinut ihan vähän venyttää, koska en pidä liian avoimista lopuista :D jäin kaipaamaan siis pidempää lopetusta :D
Lukekaa ehdottomasti!